Lattian hionta

Jotta lattian kuivuminen nopeutuisi, on hyvä poistaa betoniliima pinnasta mekaanisesti hiomalla. Tai on niitä myrkkyjäkin millä sen voi poistaa. Kävin vuokraamosta hakemassa lattiahiomakoneen ja imurin ja muutaman hiomaliuskan. Timanttilaikkaa ei kuulemma tarvita, jos tarkoituksena ei ole poistaa betonin epätasaisuuksia. Meillä lattian tekijät onnistuivat sen verran hyvin, ettei ollut tarvetta koneella alkaa hiomaan kumpareita alas.

Alkuun laite vei miestä, ja kovaa! Muutama yritys ja sitten alkoi päästä juoneen kiinni. Ideana on pitää laitetta mahdollisimman vaaterissa, jolloin se pysyy lähes paikallaan. Painamalla kahvasta alas, laite kääntyi vasemmalle ja nostamalla kahvaa se meni oikealle.

Imuri tuli tarpeeseen. Ilman sitä pöly olisi päässyt nousemaan ja työ olisi ollut astetta "mukavampaa".

Vastaavamme antoi meille vuokralle NATO ohjuksen näköisen laitteen, jolla on tarkoitus lämmittää yläkerran lattiaa. Kytkin laitteen toimintaan ja ilmasin lattialämmityspiirit. Toivottavasti emme enää tarvitse lämmittimiä pöhisemään joka nurkalle.

 

Yläkerrassa homma on edennyt myös sisäkaton ja iv-putkien kanssa. Sisäkatossa on lautaa pitämässä höyrynsulkulevyjä paikoilla. Päälle tulee vielä koolaus. Vastaava kertoi varoittavan esimerkin kohteesta, jossa ei oltu laudoilla kiinnitetty höyrynsulkulevyjä ja ulko-oven avauksen yhteydessä, ristivedosta koko katto oli romahtanut alas ja levyt hajalla.

Eristettyjä makkaroita eli iv-putkia

Vesimittarin vaihto

Joulukuussa, kun ei vielä ollut ikkunoita tai kattoa pään päällä, tuli tehtyä kalliimman luokan unohdus. Vesimittari oli suojattu eristetyllä vanerikotelolla, jossa pakkasvahti piti lämmön plussan puolella. Jostain syystä johto oli irroitettu (syyllinen todennäköisesti minä itse), ja unohdettu sitten laittaa takaisin. Arvata saattaa mikä oli mittarin kohtalo kovien pakkasten aikaan...





Vanha mittari



Ja tänään vaihdettu uusi, ehjä mittari

Onnea oli myös mukana, sulku oli nimittäin kiinni vahingon tapahtuessa. Muuten olisi voinut olla suuremmat vahingot talvipakkasilla. Mutta tästäkin unohduksesta sai maksaa karvaasti noin 300€.

Turinaa lattiavalusta, viemäriputkista ja lumitöistä

Päivitykset hieman laahaavat perässä, mutta raksalla on tapahtunut siitä huolimatta..tai ehkä juuri siksi. Lattiavalu oli viime viikon keskiviikkona ja kaikki sujui hyvin. Parissa tunnissa oli yläkerta valettu. Valumiehet tulivat muutaman tunnin päästä liippaamaan pinnan ja seuraavana päivänä Jani peitteli sen muoveilla ja alakerran lattiastyroksilla, jottei betoni kuivu liian nopeasti. Parin viikon päästä liimapinta hiotaan lattiasta, minkä pitäisi nopeuttaa lattian kuivumista.

Siitä se lähtee

Meidän luottobetonipumppukuski hoiti kuran levittämisen, sama kuski tuli työmaallemme useamman kerran seinävaluissa, ja joka kerta homma oli 10+ suoritus verrattuna muihin kuskeihin.

Pikkuhiljaa lattia alkaa muodostumaan

Ei olisi arvannut, kuinka paljon pieneen lattiavaluun menee kuraa, 11m3! ja meinasi loppua kesken

Lähes valmis pinta...

... ja iltapäivällä sama kohta liipattuna

 Lattiavalun jälkeen hyökättiin alakerran kimppuun ja tarkemmin ottaen viemäröinnin läpivientien poraamisen ja viemäripukien kiinnittämisen pariin. Tästä on muutamia kuviakin, kun uskaltauduin talon alle ryömimään siinä vaiheessa, kun viemärien kiinnittäminen oli alkuvaiheissa. Jani on kuulemma viihtynyt alapohjassa ihan hyvin.Oli torkahtanutkin sinne yhtenä päivänä. ;-)

Lattialuukusta tiputus alas ja putkia asentamaan!

Viemäriputkia alapohjassa, kiinnitetty pannoilla ja terästapeilla lattian läpi (kts.seuraava kuva)

Putkien kiinnikkeet alakerran lattian yläpinnassa. Näillä kierretangoilla viemärit säädetään oikeaan kaatoon.

Lumitöitä on saanut harjoitella taas tänäkin talvena. Jos ette ole huomanneet. ;-) Enpä ole muuten aikaisemmin miettinyt, että mihin niitä lumia saa ylipäätään työnnellä. Tällä hetkellä meidän naapuruston väki työntää (ja ajaa koneella) omia lumiaan meidän ja naapurirakentajan ojaan. Vähän tämä käytäntö ihmetyttää meitä ja naapuria, kun omatkin lumet pitäisi saada jonnekin mahtumaan. Selvittelin vähän, että meneekö tämä nyt ihan oikein. Seuraavaan uutiseen törmäsin:

Kotipihan lumet kuuluvat omalle tontille


Omakotitalon lumet kuuluvat omalle pihalle ja tieliittymän lumien kanssa tulee noudattaa maalaisjärkeä. Luomen luonti herättää toisinaan eriäviä näkemyksiä, varsinkin tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla.

Runsaslumisena talvena omakotitalotontin rajat tulevat lumitöissä helposti vastaan. Ohje on, että lumet tulisi varastoida omalle tontille ja mikäli tontti käy pieneksi, lunta voi toki viedä vaikka lumenvastaanottoalueelle. Kadun vastakkaisen puolen joutomaa ei ole oikea osoite.
- Kyllä omat lumet pidetään omalla puolella. Ei niitä naapurin maille, eikä muidenkaan maille pidä laittaa, opastaa Oulun kaupungin ylläpitopäällikkö Anssi Jurvansuu.

Katuliittymän kohdalla lumet on järkevin kolata liittymän viereen. Tietysti täytyy muistaa, että penkka ei saa estää näkymää tielle. Monesti pulmana voi olla myös, että naapurin tontti alkaa heti liittymän vierestä. Kuinka pitkälle lunta voi pukata naapuritontin ja tien väliin?
- Ei meillä mitään tarkkoja säännöksiä, eikä metrirajoja ole kirjattu. Se menee käytännön maalaisjärjen kautta.

Luomen luonti herättää toisinaan omakotitaloasujissa eriäviä näkemyksiä ja kaupungillekin tulee toisinaan aiheesta palautetta. Naapureiden keskinäisiä kiistoja ei kaupunki kuitenkaan lähde selvittämään.

- Jos pihalta lykätään lunta katualueelle, niin sellaisista huomautellaan. Jos se on naapureiden keskinäinen kiista, niin vaikeapa meidän on tuomariksi lähteä siinä, Jurvansuu toteaa.
- Se on tietenkin enemmän näissä riita-asioissa joku toinen viranomainen, kuin kadunpitäjä, joka asiaa lähtee ratkomaan.

Lähteet: YLE Oulu / Antti Pylväs

Pitää ottaa puheeksi naapureiden kanssa, että arvostaisimme kovasti jos he työntäisivät jatkossa omat lumensa joko omiin ojiinsa, omille pihoilleen tai meidän tonttien vieressä olevan "joutomaan" ojiin. Ymmärrän kyllä, että se lumen kolaaminen on raskasta, mutta heillä on kuitenkin käytössään myös ihmisvoimaa raskaampaa kalustoa. Me etelän vetelät joudumme vetämään käsipelillä. ;-)

Lattialämmitys yläkertaan

Rakentamisessa mikään ei ole niin varmaan kuin epävarma. Lattiavalu siirtyi ensi viikolle, kun Ruskon Betonilla oli ollut jotain sekaannusta aikataulujen kanssa. Siitä ei meille sen isompaa vahinkoa koidu, joten näillä mennään. Pääseepähän pitkästä aikaa alakerran kimppuun, kun yläkerrassa ei kauheasti voi pomppia lattialämmitysputkien asennuksen jälkeen.

Meille asennettiin siis eilen Enerline lattialämmitys ja nyt on sinisiä piuhoja lattia täynnä. Ennen asennustyötä meidän hommana oli asentaa eristelevyt, niiden päälle verkot, nostaa verkot irti eristelevyistä korokkeilla (ei ollut muuten ihan helppoa saada tallaa verkon alle) ja surrata teräslangalla verkot saumakohdista kiinni toisiinsa. Tuo surraushomma näköjään vaanii jos minkä kulman takana. Päädyttiin ottamaan lattialämmitykseen mukaan asennusurakka, kun hinta oli asennuksen kanssa samoissa kuin mitä muilla tarjoajilla pelkät materiaalit.

Muiden raksablogeja tässä matkan varrella lukiessa on tuntunut siltä, että tässä lattialämmitysvaiheessa ollaan jo menossa pitkällä projektissa. Lohdullista huomata, että meidänkin projekti on nyt edennyt siihen vaiheeseen. Tosin riittää tässä tekemistä vielä tämänkin vaiheen jälkeen.

Tässä suojataan seiniä ja ikkunoita lattiavalua varten

Siinä niitä putkia nyt sitten menee