maanantai 11. kesäkuuta 2012

Kaikki mikä voi mennä pieleen menee pieleen?


Ensin kahlattiin rakennuslupavellissä ja siitä kun selvittiin, niin johan oli seuraava häslinki odottamassa kulman takana. Talon kulmien merkintä tapahtui rakennusluvan myöntämisen jälkeen yllättävän nopeasti. Saimme kaupungin mittausosaston karpaasit tontille muutaman päivän sisällä puhelinsoitosta. Seuraavana päivänä menimme ihailemaan tulevan talomme kulmamerkkejä ja ihmettelimme kuinka iso piha meillä sittenkin on, kun olimme omissa mittailuissamme päätyneet erilaiseen lopputulokseen. Aikamme siinä mittailtuamme totesimme, että talon kulmat on merkitty aivan väärään paikkaan.. Heittoa oli useita metrejä ja näiden kulmien mukaan kun olisimme ryhtyneet hommiin, olisi autokatoksemme päätynyt naapurin tontille.

Tarinan opetus: tarkista aina muiden tekemä työ, koska viime kädessä artisti vastaa ja maksaa muiden mittavirheistä!

Toinen opetus räpsähti näpeille tänä aamuna. Maaurakoitsija soitteli ja tarjosi muhkeaa lisälaskua risujen poisviennistä. Tästä työstä ei lukenut erikseen sopimuksessa, joten tietysti he laskuttavat sen erikseen, kun suullisesti sovittiin että hoitavat risut pois tontilta. Tarinan opetus: sovi aina etukäteen pieneltäkin tuntuvien töiden laskutuksesta ja pyydä arvio kuinka monta työtuntia työhön menee, kuinka monta kuormaa pitää ajaa pois tontilta ja mitä se maksaa. Edellisen lisälaskun maaurakoitsijalta saimme viime viikolla, kun paalutettavan alueen rakentamiskustannuksia ei oltu huomioitu alkuperäisessä urakassa, joten nyt se piti sisällyttää sopimukseen. Tässä vaiheessa projektia on kyllä altavastaajan asemassa, kun ei oikein voi muuta tehdä kuin kaivaa kuvetta. Jos ei suostu maksamaan, pitää hankkia joku muu tekemään se työ mitä lisämaksu koskee, ja joka tapauksessa maksettavaa tulee lisää.

Aloituskokous pidettiin viime viikolla ja työt tontilla ovat siis käynnistyneet. Kaivurikuski on möyrinyt tontilla ja kaivanut maasta kaikki kannot. Kannot ja risut on kuskattu tontilta, kuten edellä kirjoitetusta saattoi päätellä, ja paikalle on tuotu räjäytysmatot ja kulkusillat. Jani on hätyytellyt perustussuunnittelijaa, jotta saisimme nopeasti perustussuunnitelman ja tiedon talon korosta. Viikonloppuna kuskasimme rautakaupasta peräkärryllä salaojaputkia maahan upotettavaksi. Kuormamme oli vähän kyseenalainen ja päätimme välttää isoja teitä jottemme joutuisi virkavallan puhuteltavaksi. Ei siinä sitten kauaa mennyt kun perässämme jo ajeli poliisiauto. Ei meitä sentään pysäytetty, mutta kyllä kävi hiki niskassa molemmilla, että näinköhän säästettiin rahtikuluissa 85 euroa..

Vähän se tulee yli kärrystä















Viikonloppuna askarreltiin kulmapukit, jotta talon kulmista olisi joku visio olemassa vielä parin viikon kuluttuakin. Hommaa hankaloitti huomattavasti se, että kaivurikuski oli jo päivän aikana ehtinyt tonkimaan yhden kulmamerkin pois paikoiltaan. Saa nähdä, osasimmeko arvioida ja mitata sen yhden kulman oikealle paikalle.

Kulmapukkien aatelia -tyylikäs!